Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

          Muistakaa laittaa oman ropehahmonne nimi tarinan alkuun.

  • Hahmon puhuminen laitetaan ''näiden merkkien sisään''.
  • Hahmon ajattelu laitetaan *näiden merkkien sisään*.
  • Hahmot ovat koiria ja susia joten muistathan käyttää tarinoissasi koira/susimaisia eleitä myös? esim. hännän heilutusta ja haukkumista.

 

Vuodenaika: Syksy

Twincesto_O.jpg

Lue tähän mennessä tapahtunut TÄSTÄ.

Voit nyt ansaita kokemuspisteitä myös mainostamalla GingaWorldia! Ilmoita vieraskirjaan yksityisviestillä sivut, joilla mainostit GingaWorldia! Mainosviekusta löydät tekstin jolla voit GingaWorldia mainostaa.

 
Mainostaja, aloittelija, mainosta 5 sivulla -> 15kp
Mainostaja,  helppo, mainosta 10 sivulla -> 30kp
Mainostaja, keskivaikea, mainosta 20 sivulla -> 50kp
Mainostaja, haastava, mainosta 35 sivulla -> 85kp
Mainostaja, mestari, mainosta 50 sivulla -> 120kp
 
Vieraskirja  1  2  3  4  5  6  7  > >>  [ Kirjoita ]

Nimi: Ginweed95

20.07.2018 00:40
Akame

Katsellessani hetken aikaa, löytäisinkö jonkun koiran joka tarvitsisi apua, silmiini osui Lydia. Lydia taisteli yksin suden kanssa ja kun hän oli saanut kaadettua suden, toinen hyökkäsi salakavalasti tämän kimppuun. Hyppäsin alan kalliolta ja juoksin niin kovaa kuin pääsin, Lydian luokse. Hieman ennen kuin saavutin parivaljakon, hyppäsin salaman nopeasti ilmaan ja iskin suoraan sekä huomaamatta nartun kimpussa olleen suden oikeaan kylkeen ja viilsin tämän kunnolla auki. Susi näytti hellittävän otettaan, mutta hellittäisikö se tarpeeksi? Iskettyäni suteen kovalla voimalla, olin ajautunut hieman kauemmas ja tasasin hetken hengitystäni ja tarkkailin tilannetta. Mitä seuraavaksi tapahtuisi, irrottaisiko susi kokonaan Lydiasta vai ei? Auttoiko hyökkäykseni ollenkaan? Suden oikea kylki, vuosi aunaasti verta. Pakkohan sen oli ainakin kohta irrottaa koska kiputila tuosta haavasta on todennäköisesti suuri, ellei sitten omista todella, todella suurta kipukynnystä.
''Lydia?'' huhuilin narttua hiljaa.

Nimi: Ginweed95

20.07.2018 00:33
Tesshin

Kuulin Izoun huudon ja käännyin sinne suuntaan päin josta huuto kuului. Uros oli selvinnyt hengissä myös perille ja kyseli heti miten kävi.
''Ei tässä mitään, muutama pintahaava, tai naarmu tuli tuossa matkan varrella", vakuuttelin urokselle, samalla hieman horjahdellen.
''Jos menen hetkeksi makaamaan tuonne puunjuurelle. Ihan vain lepuuttamaan jalkojani. Mennään kohta takaisin taisteluun", sanoin Izoulle ja löntystelin puunjuurelle johon menin makoilemaan hetkeksi ja aloin nuolemaan haavojani.
Hetken kuluttua kuulin miten Toshimitsu viesti minulle. Kysellen olinko jo levännyt ja antoi vinkin, että voinhan minä aina käyttää lepuupaikkoina puita jos siis pystyn hyppäämään. Mutta juuri siksi olin nyt suostunut tulemaan hieman vastahakoisesti tänne taka-alalle lepuuttamaan itseäni, koska en kyennyt hyppäämään puuhun. Minun oli nyt puhdistettava haavani, jotta olo edes hieman helpottaisi. Päätin viestiä Toshimitsulle heti takaisin, shinobien tapaan.
~Toshimitsu, kyllä minä sen tiedän. Halusin tällä kertaa tulla lepuuttamaan itseäni näin perinteisesti miten muutkin tekevät. Pääsin äsken vasta perille ja nyt puhdistan haavani nopeasti ja tulen sitten takaisin taistelukentälle. Ei mene kauaa. ~ kerroin Toshimitsulle ja aloin tämän jälkeen pestä haavojani reippaaseen tahtiin. Kuitenkin hetkeä myöhemmin eräs narttu saapui luokseni ja tarjoutui pesemään haavani ja minä saisin sillä aikaa levätä. Ajattelin ensin kieltäytyä ajatuksesta, mutta kuitenkin suostuin. En kehdannut sanoa ei ja kyllähän minä olisin nopeammin kunnossa jos kiltti narttu puhdistaisi haavani ja minä saisin sen aikaa levätä. Elleivät haavat sitten satu ihan sietämättömästi.
''Sopii, kiitoksia paljon'', vastasin nartulle ja suljin hetkeksi silmäni. Olin väsynyt ja joka paikkaan särki.

Nimi: pixeli

25.05.2018 18:05
Toshimitsu

Kun olin saanut viestin lähetettyä oli joku susi hyökännyt kimppuuni. Susi oli tullut niin yllättäen etten ollut tajunnut sitä, jotenks olin pitkön aikaa alakynnessä. Käytin kuitenkin jokaista tilaisuutta hykäseni ja suden keskittymisen herpaannuttua hetkeksi hyökkäsin. Sain kiinni toisen kaulasta ja upotin hampaani siihen. Otteeninalkoi kumminkin livetä, kun toinenkin susi tuli paikalle ja tarrasi kiinni kyljestäni. Päästin salamana irti ja käännyin puremaan toista paikalle tullutta.
"Suosittelen luovuttamista. Pääset helpommalls" susi irvaili, mutta otse en edes viitsinyt kuluttaa voimiani puhumiseen vaan hymähdin. Sain otteen suden korvasta ja revin sen irti, tai en ihan kokonaan, nimittäin susi päästi irti kyljestöni poistuen paikalta ja pääsin loikkaamaan sivulle. Huohotin ja nuolin kylkeäni.
*ei saa edes hetken rauhaa...." ajattelin ja etsin tuttuja koiria taistelun tuoksinnasta. Eräs susi yritti tavoitella minua, mutta loikkasin puuhun saadakseni edes hetki levätä. Puu ei ollut mitenkään älyttömän korkea, mutta sai kumminkin kelvata. Katseeni hakeutui Tesshinin luo.
~Tesshin, oletko levännyt? Vinkkinä, että voithan aina käyttää lepuupaikkoina puita, jos siis pystyt hyppimään nyt sellaiseen.~ Viestin Yesshinille shibonienn tapaan. En kuitenkaan ehtinyt näkemään oliko viestini saavuttanut urosta, sillä joku susi yritti korkeilla hypyillä tavoitella minua. Näykin ja väistelin minkä kerkesin, sillä alas en aikonut bielä laskeutua.

Nimi: Glowe

20.05.2018 16:45
Izou

Izou loi Tesshiniin 'ihanko tosi?' -katseen, kun kogakoira väitti että oli ihan kunnossa. No ei vaikuttanut siltä, ja kohta Tesshin sai luoda Izouhun nolostuneen katseen.
"Vähäksi aikaa", Izou vahvisti päällään nyökäten.
"Nähdään rintaman takana!" Malamuutti huikkasi ja lähti Tesshinin vierellä kohti takalinjaa, mutta kuten Izou oli arvannut, taistelu ajoi heidät erilleen pian. Pari iskua myöhemmin, ja vähän Tesshinin jälkeen Izou päätyi takariviin, missä susia ei vielä ollut. Sen sijaan narttuja, jotka hoitivat parhaansa mukaan haavoja.
"Täällä!" Izou huusi vanhemmalle urokselle. "Kävikö miten?" Izou kysyi, katsoen toista tarkkaavaisesti, jos näkisi uusia haavoja. Izoun turkki oli hieman verisempi, pari uutta vekkiä ja viiltoa oli tullut, ja ne kirvelivät ikävästi.

Nimi: IceWolf

14.05.2018 08:08
Lydia


Susi painoi minut maata vasten, ja piti tassuaan kurkullani. Ebn meinannyt saada happea, ja vaivasesti tartun ry ämän tassuun ja puren sitä. Susi ulahtaa ja nostaa tassunsa pois kurkultani. Pommppasn nopeasti ylös ja yritän pysyä pystyssä. Katsoin kuinka monet koirst alkoivat näyttää tosi väsyneillen. Syöksymn silti sutta kohti, ja iskemn hampaani sen kurkkuun. Saan suden kaadettua ja puren tuota kurkusta kunnes se lopettaa hengittämisen. Samalla toinen dusi hyökkää kimppuuni ja kaadyn.

Nimi: IceWolf

14.05.2018 07:59
Tsukikage


Aloin pikkuhiljaa väsymään, mutta en halunnut luovuttaa. Uris lähti jälleen hyökkäämään minua kohti. Kerkesin juuri ja juuri väistää, mutta tunsin silti kuinka kylkeeni tuli pieni haava. Murahdan ja käännyn tuota kohti. "Et olekkaan mikään heikko susi..." sanon ja nuolesen huuluani. Lähden jouksemaan tätä kohti, yrittäen repäistä tätä korvasta. Juoksin vivummalle tasaamaan hengytystänä ja murisen

Nimi: Ginweed95

26.04.2018 19:08
Tesshin

Kun olimme saaneet Toshimitsun kanssa kaadettua suden, olin kysellyt tämän haavoista mutta uros vakuutteli, etteivät hänen haavansa olisi niin vakavia. Omaan silmääni uroksen haavat kyllä näyttivät kivuliailta. Toshimitsun kyseli myös minun haavoistani, joista vakuuttelin samaan tapaan kuin hänkin. Oikeasti haavat olivat kivuliaita, mutta halusin olla vahvana esimerkkinä joten en antanut haavojeni haitata. Toshimitsu siirtyi syrjempään ja samalla Izou saapui luokseni. Uros kysyi olinko loukkaantunut.
"Eei tässä mitään", sanoin hieman epäröiden ja heti sanojeni jälkeen sain katua, että esitin vahvempaa mitä tällä hetkellä olin. Horjahdin ja ei ollut kaukana, että olisin kaatunut. Minuun sattui ja päässäni huimasi. Onneksi en kuitenkaan kaatunut, vaan sain pidettyä itseni juuri ja juuri pystyssä. Katsoin Izouta hieman nolostuneena ja aloin miettiä tämän ehdotusta mennä hetkeksi lepäämään taistelujoukkojen taakse.
"Ehkä ihan pieneksi hetkeksi, mennään heti niin päästään takaisinkin", sanoin urokselle ja lähdin harppomaan väkijoukon läpi taka-alalle. Väistelin matkalla susien iskuja. Sain väisteltyä suhteellisen hyvin ohikulkevien susien hampaita, mutta sain muutaman pintahaavan matkalla. Päästyäni taka-alalle muista, katselin ympärilleni oliko Izou selvinnyt tänne asti.
"Izou?" huhuilin.

Nimi: Ginweed95

22.04.2018 09:23
White Tiger

*Jes, sain osuman, toivottavasti se oli kunnollinen, eikä vain pinta naarmu. Verta ainakin näyttäisi tulevan*, mietin katsellessani ninjakoiraa samalla kun tasaan hengitystäni.
"Sinä tässä pääset hengestäsi", sanon vastaukseksi urokselle kun tämä uhittelee minulle ja lähtee juoksemaan minua kohti. Luulin, että uros hyökkäisi oikealle puolelleni saadakseen haavoitettua minua molemmilta puolilta, joten väistän, mutta uros olikin aikeissa hyökätä samalle puolelle, vasemmalle, kuten ennenkin. Ulvahdan ja saan väistettyä hieman, niin ettei haavasta tule ihan niin syvää mitä olisi voinut tulla. Tunnen kuitenkin miten joka paikkaan sattuu ja yritän vielä peittää kivun vaikka se on hieman hankalaa. Siirryn syrjään, kauas uroksesta. Näytän hampaitani murahtaen ja mietin seuraavaa liikettäni.
Uroksen ollessa paikallaan, lähden jälleen hyökkäämään tätä kohti ja koitan saada otteen tämän kyljestä. Jos saan otteen, puren kovaa tätä, jos en, väistän ja menen syrjempään.

Akame

Kesken Kyoshiron ja minun keskustelun, ylipäällikkö huutaa meitä ja huomaan susien vyöryvän yksi toisensa jälkeen Vuorilinnan takaa luoksemme. Taistelu oli alkanut. Nousen ylös juuri sopivalla hetkellä, eräs susi meinasi hyökätä vieressä olevani nuoren uroksen kimppuun, joka näyttää pelon tärisemänä kyllä siltä, ettei olisi ennen taistelua nähnytkään. Susi ei huomaa minua, joten loikkaan kunnon vauhdilla sutta päin, niin että tämä kaatuu ja isken samalla hampaani tämän kaulaan. Susi kuitenkin saa huomiottani potkaistua minua mahaan todella kovaa ja joudun irrottamaan otteeni tästä. Susi nousee ja alkaa meidän välinen kaksintaistelu.
"Missä johtajanne on, eikö se uskalla tulla tänne?" kysyn ivallisesti harmaalta, isolta sudelta.
"Hän ei likaa itseään tälläisillä roskilla kuin te", susi vastaa nauraen ilkikurisesti.
Murahdan ja paljastan hampaani, loikkaa sutta kohti ja otan otteen nopeasti tämän jalasta, vedän ja saan kaadettua tämän. Kaadettuani harmaan ison suden, hyökkään tämän kaulaan uudelleen ja varon tällä kertaa tämän pitkiä, vahvoja jalkoja jotka heiluvat edestakaisin yrittäen osua minuun.
"Kuolet saasta", susi ärisee.
En kuitenkaan vastaa tälle mitään vaan otan yhä vain kovemman purenta otteen tämän kaulasta. Susi kuitenkin jatkaa haukkumistaan ja meidän pilkkaamista erittäin rumasti, kaiken rähinän jälkeen hän alkaa haukkumaan ylipäällikköämme. Siinä vaiheessa minulle riitti. Vaihdan otteeni suden kuonoon ja puren tämän rikki.
"Jos nyt iso suusi pysyisi hiljaa!" sanon kiukkuisesti ärähtäen ja lopetan suden lopullisesti puremalla tätä kovaa kaulaan. Kun susi on kuollut, irrotan otteeni.
"Olit hyvä vastus, mutta suusi puhui ennemmän kuin tekosi", sanon kuolleelle sudelle ja alan katsella sitten ympärilleni missä apuani tarvittaisiin. Olisiko joku pulassa ja tarvitsisi apua? Nään ympärilläni vain paljon susia ja koiria taistelemassa keskenään, mutta en huomaa että kukaan olisi mitenkään erityisesti alakynnessä.

Nimi: Pyry

10.04.2018 18:11
Kurotora

Juuri kun olin riuhtaissut hampaani erään suden lihasta irti kuulin verenhimoista ärinää.
"Jätä tämä yksilö minun huomaani. Äskeinen vastustajani oli liian heikko kyetäkseen taistelemaan kanssani."
Edessäni hampaitaan väläyttelevä vastustaja katsahti minuun häijyn tyytyväisesti ja ryntäsi sitten etsimään uuden koiran, johon upottaa hampaansa. Salamannopeasti käännähdin ympäri hampaat paljaina muristen ja korvat luimussa. Jokainen kehoni lihas oli jännittynyt. Nähdessäni vihollisen ulkomuodon hämmennyin hieman mutta silmänräpäyksessä tunsin, kuinka raivo tuota sutta ja koko sen muuta laumaa kohtaan vain kasvoi kasvamistaan.
"Tervehdys", susi murisi, ennen kuin äkkiä syöksähti minua kohti. Väistin salamannopeasti oikeaa käpälää - tarkemmin sanoen jalkaa, joka oli katkaistu ja teräväksi aseeksi teroitettu luu sojotti kohti valmiina iskeytymään kurkkuuni.
"Hei vain", ärähdin ja iskin hampaani suden kurkkuun ja aloin pyöriä. Tunsin, kuinka hampaani repivät turkin "pois tieltä" ja saivat veren pulppuamaan. Ennen kuin susi ehti ojennella käpäliään, loikkasin taemmas hampaat paljaina ja kuola valuen.
"Passitan sinut laumoinesi taivaaseen", murisin. "Ulkomuotosi ei minua pelota!"
Nappasin hampaillani suden vasemman etukäpälän murskaavaan otteeseeni tietäen sen olevan melko riskialtista. Kiskaisin kaikilla kehoni voimilla suden yläpuolelleni, siitä pää edellä kohti maata ja sitten kiepahdin ympäri kohdatakseni viholliseni jälleen. Samalla hetkellä kun susi syöksähti kohti ja itse tein vastahyökkäyksen, tunsin, kuinka oikeaan lapaani iskeytyi jotakin terävää. Kurkustani pääsi lyhyt vinkaisu, joka samassa muuttui raivoisaksi ärinäksi. Upotin hampaani suden kaulaan ja sinkosin sen muristen taaksepäin otteessani. Kipu oli voimakas, se raastoi koko oikeaa, veren tahraamaa lapaani. Kivulla ei kuitenkaan ollut minkäänlaista merkitystä kun taisteltiin!

Nimi: Glowe

06.04.2018 15:25
Gaia

Kuin irvaillen ylhäältä Vuorilinnalta kuuluville huudoille ja kärsimykselle, Gaia kääntyi kaikessa rauhassa patolammen rantaan juomaan. Litkittyään vettä tarpeeksi mustavalkea susi lähti kiipeämään kävellen kallion seinämää kohti taistelua, ilman mitään kiirettä, kuin olisi tavallisella päiväkävelyllä.
Jonkin ajan kuluttua Gaia saapui samalle tasolle taistelun kanssa, ja uros pääsi näkemään toistensa kanssa painivat sudet ja koirat. Pienet rakit pistivät hanakasti vastaan. Pistäkööt, kun sitä iloa vielä kesti. Ilme jokseenkin huvittuneena Gaia käveli taistelua kohti. Oho, tuo yksi ruskea koira näytti tappavan sotilaan helposti. Koira oli niin keskittynyt viimeistelemään työtään, ettei edes huomannut, kun Gaia kiihdytti vauhtiaan raviin, sitten rentoon, mutta nopeaan juoksuun. Koira kääntyi juuri vilkasemaan lähestyvää sutta, mutta sitten se oli jo kuollut, kun sen kaula repeytyi auki Gaian hampaiden viillosta. Jotkut koirat näyttivät järkyttyvän kaverinsa kuolemasta ja kääntyivät Gaian kimppuun.
Gaia asteli rauhaisasti kuolleen koiran ja suden ruumiin ylitse, antoi hyökkäävien koirien tulla lähemmäs. Kaksi nistä hyökkäsi yhtäaikaa suoraan edestä. Gaia avasi leukansa ja huitaisi päänsä niitä kohti. Kumpaankin osui ja niiden hyökkäys tökkäsi siihen. Jäivät maahan kitumaan, heikot pikkurakit. Gaia havahtui kuolevien katselemisesta, tuntiessaan hampaat lanneselässään. Joku lyhytkarvainen, iso ja ruttunaamainen rakki kuolasi siellä. Gaia pyörähti ympäri, jotta saisi otteen sen typerästä kallosta, mutta koira ehti vetäytyä kauemmas. Toiselta sivulta tuli kohti jo sen pystykorvainen kaveri, se loikkasi ilmaan hampaat paljaina. Hmhp, idiootti, nyt se ei voinut muuttaa suuntaansa. Gaia vaikutti vain astuvan sivuun sen tieltä, mutta liike oli tavattoman nopea, sillä ilman halki syöksyvä pystykorva ei ollut hidas, Gaian hampaat puristuivat koiran etujalan ympärille ja Gaia iski sen pää edellä maahan. Susi tunsi rusahduksen hanpaidensa välissä, piskiltä oli tainnut jalka murtua. Siitä välittämättä vähääkään Gaia hetti pienen rakin kohti sitä ruttunaamaista taistelukoiraa ja syöksyi itse matkaan. Koira ehti vain tönäistä kaverinsa syrjään, kun Gaian etujalat iskeytyivät sen kehoon, toinen kasvoihin ja toinen rintakehään. Isku oli hyvin samankaltainen kuin Geki Sentsuuhi Battouga, mutta ei yhtä voimakas. Ehkäpä hyvin alkeellinen Geki Sentsuuhi. Gaia osasi täyden version, mutta ei tuo rakki tarvinnut täysivoimaista osumaa kuollakseen, varsinkin kun toinen tassu osui päähän. Taistelukoira lensi kaaressa taaksepäin, eikä enää noussut. Jalkansa murtanut pystykorva oli vielä hengissä, ja urheasti hiljaa, mutta Gaia ei välittänyt siitä, vaan kääntyi etsimään katseellaan seuraavaa uhria.

Nimi: Glowe

06.04.2018 14:49
Izou

Taisetlun jatkuessa Izoun kasvoille nousi virne, kun taistelun into alkoi todella iskeä siihen sekä ympärillä taisteleviin veljiin ja tovereihin. Mutsun ryhmän ollessa paikalla Izou näki oikeastaan kaikkialle katsoessaan tuttuja, vahvoja koiria, jotka näyttivät pärjäävän yhteistyöllä melko hyvin susia vastaan. Muutamilla oli haavoja, mutta se ei näyttänyt niitä hidastavan. Isku, isku, väistö, väistö, Izou puikkelehti susien ja koirien lomassa ja viilsi ja puri nopeasti susia. Sitten susi iski hampaansa yhden pienikokoisen suden niskaan ja heitti sen kavereitaan päin. Hyvä jos henkeä ehti vetämään Izou loikkasi uuden suden kimppuun joka yritti yllättää jotakuta Oun koiraa takaapäin. Izou iski hampaansa sen päähän ja Spin Attackia käyttäen lopetti suden nopeasti. Izou putosi jaloilleen maahan, väisti taas uuden iskun nipinnapin, mutta susi näytti ottaneenkin jokun muun kohteekseen. Izou jäi paikoilleen ja läähätti. Koirat taistelivat, pärjäsivät ja auttoivat toisiaan. Susia oli kuitenkin paljon, paljon enemmän, tai siiltä Izousta tuntui. Koirat eivät päässeet etenemään, vaan Izou tajusi taistelun ajautuvan pikkuhiljaa kohti metsän rajaa. Huono homma, puiden lomassa ei ollut tilaa, ja varmasti vahvemmat sudet alkaisivat heitellä koiria puita päin.
*Me emme jaksa tätä enää kauaa*, Izou mietti.
"Isoveli!" Izou kuuli ulvonnan, ulinan ja murinan keskeltä huudon. Se oli Denshichi. Ruskeavalkoisen uroksen korva valui verta, mutta näytti ehjältä, ja sen kylki oli verinen.
"Mene joukon taakse hengähtämään, siellä ei ole susia!" Veli huusi, samalla kun huitaisi etutassullaan jotakuta sutta silmään. Susi vingahti, mutta nopean sävähdyksen jälkeen hyökkäsi Denshiciä päin. Veli jäi alle, mutta olisi varmaan selvinnyt omikseen. Izou ei kuitenkaan jäänyt ottamaan siitä selvää, vaan juoksi auttamaan suden kanssa painivaa Denshichiä. Izou otti sutta hännästä kiinni ja veti saadakseen sen pois Denchisin päältä. Herranpieksut susi tuntui painavalta. Izousta tuntui ettei saanut sutta hievahtamaankaan, mutta pian Denshichi ilmestyi suden kyljen vierelle, ja iski hampaansa sen kaulaan. Izou piti parhaansa mukaan sutta paikoillaan, samalla kun veli repi suden kaulan auki.
"Sinä se... näytät tarvitsevan enemmän huilimista kuin minä", Izou huohotti ja vilkaisi merkitsevästi veljensä haavoja.
"Pah, ja mitä, se näyttää pahemmalta kuin on. Ala mennä Izou, et näytä pysyvän enää edes jaloillasi", Denshichi komensi.
"Älä hankiudu kiipeliin", Izou muistutti ja lähti suuntaamaan kohti takarintamaa. Matka ei kuitenkaan ollut helppo tai ruusuinen. Vain kymmenen metrin jälkeen joku susi nakkasi kuolleen koiran Izouta päin, saaden yllätetyn malamuutin kaatumaan nenälleen. Ennen kuin Izou sai työnnettyä ruumista päältään, susi hyökkäsi Izouta päin. Susi yritti päästä kurkkuun, mutta Izou iski sitä tassulla kasvoihin, ohjaten sen hampaat piirun verran sivuun. Susi sai otteen Izou kaulasta, mutta vain nahasta. Izou irvisti, kun tunsi terävien hampaiden puhkaisevan nahan. Etutassuillaan Izou yritti pitää sutta kaukana naamastaan, jotta se ei saisi parempaa otetta. Takajaloillaan Izou alkoi potkia sutta kaikin voimin vatsaan.
"Hitto, päästä jo irti, hemmetin syöpäläinen", Izou ärisi samalla vimmatusti potkiessaan ja kynsiessään. Lopulta kipua oli varmaan tarpeeksi sudelle ja se kavahti kauemmas, ja Izou sai kömpiä pystyyn. Izou tunsi jalkojensa tärisevän potkimisen seurauksena, ja malamuutti katsoi voipuneesti, ärisevää sutta silmiin. Susi hyökkäsi hurjasti ulvoen, Izou sujahti sen vatsan ali ja yritti päässtä niskaan kiinni. Izou oli kuitenkin liian väsynyt, ja hidas, niin hidas että tuollainen kömpelö susikin ehti väistää. Izou ei ehtinyt edes reagoimaan, kun suden tassu iskeytyi suoraan malamuutin poskeen, ja Izou pyörähti kuperkeikoin taaksepäin. Izou tunsi poskessaan viillon, joka oli varmaan tullut suden kynsistä, ja kaulankin haavasta tuli verta ihan mukavasti. Ei Izoulla kuitenkaan hätää ollut, kunhan se saisi hengityksensä tasaantumaan, se olisi taas kuin uusi koira. Susi ryntäsi jo kohti, eikä Izou ollut edes jaloillaan.
"Hitto, hitto", Izou kirosi ääneen ja tuijotti raivoisasti lähestyvää sutta. Suden ollessa enää vain parin metrin päässä, joku Oun koira iskeytyi sen kimppuun, tönäisten sen kauemmas.
"Kaipaatko apua?" Koira ksyi kääntyen vilkaisemaan Izouta.
"Todellakin, pelkäsin jo lopun tulevan" Izou virnisti sille, ja yhdessä he nyökkäsivät sutta vastaan. Vieras koira iski hampaansa suden niskaan, samalla kun Izou käytti spin attackia kaulaan. Susi oli pian kuollut.
"Kiitos", Izou sanoi vielä ja jatkoi sitten matkaansa kohti takarintamaa.
Izou ei ollut päässyt vielä edes pitkälle, kun näki Tesshinin ja Toshimitsun.(?)
"Tesshin!" Izou juoksi sekarotuista urosta kohti.
"Oletko loukkaantunut?" Izou kysyi urosta silmäillen.
"En tiedä miten kauan tätä jaksaa yhtäjaksoisesti. Kannatta käydä välillä takana lepäämässä, olen menossa sinne", Izou joutui korottamaan ääntään jotta saisi sen kuuluviin kaiken taistelun metelin keskeltä.

Nimi: IceWolf

30.03.2018 06:41
Tsukikage

Uros hyökkääwi ja puri minua kovaa kouluasta. Ulahdan huukan kivusta ja tunnen kuinka veri tippuu hitaasti pureman kohdasta. Puren hamaani yhteen ja murahdan "sinä pääset nyt hengestäsi" murisemn ja lähden juoksemaan sitta kohti, kivusta huolimatta. Lisään vauhtinani ja yritän repäistä jo vasempaamn kylkeen tekemääni haavaa isomaaksi. Jarrutan ja käännyn taas katsomaan sutta. Nuoleskele n huuliani ja murisen. Samalla kas ulassani tuntuu vihlaseva kipu. Irvestän ja yritän sietää sen.

Nimi: pixeli

28.03.2018 19:54
Toshimitsu

Katselin ympärilleni taistelukentällä. Vielä nyt oli mahdotonta sanoa olimmeko me vai nuo saastaiset hukat voitolla. Mielessäni käväisi myös ajatukset mitenköhän vuorilinnassa meni. Olikohan sinnekkin jo hyökätty? Siitä sainkin aatteen ja loikin sivummalle, rauhallisempaan paikkaan -väistellen muutamia susia, jotka hyökkivät kimppuuni ohimennen. Hengähdin syvään ja ryhdyin ottamaan yhteyttä vuorilinnaan jääneille tämän viestintätekniikan osaajille. Yritin kertoa asiat lyhyesti, sillä minut saatettaisiin yllättää koska vaan.
~Jos joku tämän kuulee niin ilmoittakoon Ginille. Täällä taistelu etenee aika tasaisesti eli ainakaan nyt emme luultavasti tarvitse apujoukkoja, mutta en ole yhtään varma. Miten siellä? Onko jo hyökätty?~. Hiljennyin ja odotin jännittyneenä vastausta. Pian se tulikin. Nopea ja lyhyt jossa kerrottiin taistelun alkaneen ja viestin etenevän ylipäällikölle asti. Siihen en ehtinyt vastata, sillä yllätten joku hyökkäsi päälleni. Kierähdin ja adrenaliini virtasi heti kehossani. Susi äirisi ja yritti iskeä hampaansa kurkkuuni, mutta taistelin voimakkaasti vastaan.

~
Eräs vanhimman kouluttamista nuorista oli lähtenyt heti Toshimitsun viestin saatuaan kohti Giniä. Hän koki olevansa tärkeä henkilö ja eteni nopeasti taistelun tiimellyksessä. Uros saapui pian Ginin luo, kumarsi nopeasti ja kertoi läähättäen.
"Sain toshimitsulta viestin ja hän kertoi taistelun olevan sielläkin käynnissä, mutta apujoukot ovat tuskin tarpeen. Kerroin myös hänelle taistelun alkaneen jo täälläkin" nuorikko selitti ja tasasi hengitystä.

Nimi: Meikäläinen

27.03.2018 16:21
Kyoshiro

"Taistelu alkaa!" ulvahdan viimeinkin kaiken hermostuneisuuden tulvahtaessa pois. "Nyt mennään!" En edes vilkaise Akamea.
Mietin Ginin sanoja, ja huulilleni karkaa pieni virnistys: hän tietää minut erääksi luotettavimmista ja parhaista taistelijoista, ajattelen mielissäni, vaikka se onkin ehkä hivenen liioittelua.
Näen Ylipäällikön taistelevan kauempana suden kanssa, ja ennenkuin ehdin varoittaa, toinen susi on hyökännyt hänen takaansa. Päällikkö saa kuitenkin senkin nirhattua.
Naurahdan itsekseni kylmästi ja vilkaisen ympäristöä. Monen koiran kanssa tappelee suunnilleen kaksi sutta koiraa kohti, sillä jotkut tyhmät ovat joukolla hyökänneet muutaman kimppuun. Se ei toimis hyvin, eikö noille ole mitään opetettu? Jos on ylivoima, niin voi tehdä, muttemme tiedä susien määrää, ja kaikki viholliset eivät ole vielä paikalla.
Saisivat Tesshin ja muut jo palailla! Parhaat sorturimme taitavat olla siellä.
En kuitenkaan soimaa Hopeanuolta asiasta, ihan hyvin hän päätti. Siksi uros onkin johtaja enkä vaikkapa minä.
Lopulta ravistan päätäni: täällä piti tapella! Näen lähimpänä erään suden jonkun nartun kimpussa.
Se on painanut koiran maahan ja puree tätä niskasta, mutta silmäni välähtävät ja syöksy vihollista kohti. Loikkaan korkealla kaarella näitä kohti, ja näen suden hölmistyneen ilmeen huutaessani:
"Vihollisesi olen minä!"
Susi on hetken vaiti ja tuijottaa minua, mutta lopulta huomaan sen olevan juoni. Juuri kun olen iskeytymässä hänen kurkkuunsa, hän väistää ja turttuu minua niskasta. ärähdän, ehkä myös itselleni, ja tartun suttakin niskasta. Olemme kumpikin loukussa, mutta heitän sen selälleen maahan. Uroksen ote kirpoaa, ja vaihdan paikkaa kurkkuun. Se alkaa ulista, heikko vätys.
"Ole hiljaa!" sihahdan ja painan tassuni sen kuonolle, estääkseni sen hapensaannnin.
Lopulta saan sen tapettua, ja nostan ruumiin niskasta ilmaan, mutta pudotan sen saman tien vierelleni.. Näen kaksi sutta lähellä, he ilmeisesti pohtivat seuraavaa hyökkäyskohdetta, ja haukahdan heille haastavasti.
Kaksikko ärähtää yllättyneenä ja lähtee juoksemaan minua kohti.
Kun he ovat lähempänä, nostan äsken tappamani eläimen ruumiin ja viskaan sen heitä kohti. Toinen jää hetkeksi sen alle, ja käytän tilaisuuden hyväkseni.
Loikkaan sen vapaana olevan vihollisen yli ja isken hampaani loukussa olevan kurkkuun. Repäisen voimakkaasti ja tunnen lämpimän veren tirskahtavan.
Se ei ole vielä kuollut, mutta nostan sen ruumiin alta.
Olen ollut liian hidas, sillä tunnen hampaat niskassani. Ennenkuin yllätyshyökkääjä pääsee kunnolla toteuttamaan aikeitani, kierähdän selälleni japotkaisen.
Se ulahtaa ja hyppää äkkiä kauemmas. En ehdi kierähtämään seisaalle, kun se on jo iskenyt hampaansa kylkeeni.
Sihahdan ja puren sitä niskan sivulle. Kulmahampaani uppoavat sen kavaan, mutta siinä asennossa en saa tarvittavaa puruvoimaa, joten minulla kestää.
Kylkeäni halkoo kipu, josta en välitä, vaan vaihdan purupaikkaa sen kuonoon. Puristan niin kovaa kuin pystyn, ja onnistun tukkimaan suden sieraimet.
Olemme jähmettyneinä monta sekunttia, ennenkuin joku tulee avukseni. Susi hervahtaa maahan, ja ihmettelen, kuka on tappanut sen niin nopeasti, mutta koira on minulle tuntematon.
Nyökkään sille noustessani.
"Kiitos."
Koira tuntuu tietävän minut:
"Ei kestä kiittää, Kyoshiro!"
Rypistän otsaani, mutten jää hieromaan tuttavuutta. Vilahdan vain sen ohi. Kreivin aikaan, sillä eräs susi syöksyi juuri auttajani häntään.
Kuulen uroskoiran älähtävän yllätykestä, ja syöksähdän suttaa kohti.
Kaadan sen kumoon, mutta se ei päästä irti. Isken hampaani tämänkin kuonoon, ja hampaideni välistä sähisen:
"Luovuta! Nyt tai hetken päästä, voitamme kuitenkin!"
Se ärähtää, ja lujitan otettani.
Vieras koira repäisee vain häntänsä irti ja siirtyy suden kurkkuun.
"Mitäpä parista karvasta", tämä tuhahtaa minulle hampaat suden kaulassa kiinni.
Nyökkään tyytyväisenä ja päästän irti.
"Pärjäät varmaan?" kysyn nopeasti ystävän painaessa toista maahan. Se nyökkää hieman, ja itse säntään jälleen joukkion keskelle.

Nimi: Ginweed95

18.03.2018 12:17
Hopeanuoli (Gin)

*Mitään viestiä ei ole kuulunut miten Tesshinin ja muiden taistelu on sujunut, pitäisiköhän Taaboun kysyä miten siellä oikein sujuu vai odottaakko vielä..*, mietiskelen yksin, katsellessani ensin laumaani ja sen jälkeen kauemmas, sinne mihin suuntaan Jerome, Lydia ja muut lähtivät. Istahdan, mutta nousen samantien ylös ja käännyn. Vuorilinnan takaa alkoi kuulua huutoa sekä ulvontaa.
"Kaikki valmiina!!" huudan niin että kaikki varmasti kuulisivat ja käännyn siihen suuntaan mistä huudot sekä ulvonta kuuluvat.
"Nuo äänet kuuluvat varmasti susille, niin kamalan kuuloista huutamista", totean vielä ja menen hyökkäysasentoon valmiiksi.
Tovin kuluttua susia alkoi vyöryä Vuorilinnan takaa hyvällä vauhdilla. *Tätä minä pelkäsinkin, onneksi en lähettänyt kaikkia sotilaita toiseen taisteluun*, mietin nähdessäni ensimmäiset sudet. Tajusin samalla, että suurin osa parhaista taistelijoista oli kuitenkin Izoun ja Tesshinin mukana.
"Sasuke, Rocket viekää nartut ja pennut turvaan! Ei Vuorilinnaan vaan jonnekkin muualle piiloon ja nopeasti! Kyoshiro, Akame, Kogan Vanhimman kouluttamat nuoret! Teitä tarvitaan nyt eniten taistelussa!" ulvon rohkaisuksi vielä ja hyökkään sitten ensimmäisen suden kimppuun joka esiin tulee. Huomaan tämän olevan heikki yksilö jo siitä että susi vain syöksyi luokseni eikä kuitenkaan tee vastarintaa nyt. Puren tämän kaulaa niin kovaa että valtimot menevät poikka ja pudotan kuolleen suden suustani. "Idiootti hän oli vain hämäys", kuulen takaani ja pian toinen susi loikkaa yrittäen saada otteen minusta. Väistän kuitenkin, enkä saa kuin pintanaarmuja rintaani. "Hah no kannattiko paljastaa se, nyt et saanutkaan minua kiinni, mikä taisi olla kuitenkin suunnitelmasi", sanon ja lipaisen huuliani. Hyökkään suden kimppuun ja saan kaadettua tämän.
"Lähtekää pois, taistelu on turhaa", ehdotan.
"Emme ole lähdössä mihinkään, me valloitamme Vuorilinnan, tapamme teidän ja varsinkin sinut!" susi ärähtelee minulle.
"Siinä tapauksessa minun on tapettava sinut", sanon ja puren suden kaulaan niin kovaa, että tämän hengitys alkaa hidastua. Lopulta susi kuolee ja minä siirryn sivumpaan. *Missähän niiden johtaja on? Onkohan se Tesshinin ja muiden luon?* mietin.

Nimi: Ginweed95

18.03.2018 11:58
White Tiger

Uros hyökkää jälleen, enkä tiedä mikä minuun on oikein mennyt kun en taaskaan ehdi väistää tämän liikettä ja uros saa viillettyä haavan vasempaan kylkeeni. *Tuon on oltava jokin ninjakoira, ja onkin ulkonäöstä päätellen. Ei se muuten saisi osumaa minuun koko ajan*, mietin kun kipu vihlaisee kyljessäni. Uros lipoo huuliaan lähelläni joten päätän hyökätä heti tämän kimppuun välittämättä kivusta. Ehdin murehtis myöhemmin sitten sitä kipua, en saa hävitä tuolle kananheltalle nyt. Lähden juoksuun ja loikkaan kohti urosta hampaat irvessä, yrittäen purra tämän kaulaan hieman syvemmän haavan. Onnistun tai en, menen tasaamaan hengitystä sivumpaan ja irvistän hampaillani urokselle.

Nimi: Glowe

08.03.2018 18:29
Gaia

Tumma susi kohotti päätään ja yritti sulkea viereisen putouksen solinan korviltaan, kuullakseen muuta ympäristöä. Ulvontaa, tuskanhuutoja... Sodan ääniä. White Tiger ja Hyoma olivat aloittaneet. Gaia siristi silmiään pienessä tyytyväisyydessä, ja kääntyi lammen rannalle kokoontuneen armeijansa puoleen. Gaia puhui rauhallisesti, niin että luultavasti vain edessä olevat kuulivat.
"Tappakaa ne. Valloittakaa Vuorilinna minulle", Gaia puhui huvittuneella äänellä. Innostuksen aalto kulki susimassan lävitse, ne alkoivat murista, ulvoa, huutaa. Kaikki tiesivät varmasti mitä oli tulossa.
"Menkää!" Gaia huusi, ja susia alkoi vyöryä johtajan ohitse. Ne juoksivat kohti Vuorilinnaa, kiipesivät ylös jyrkkää rinnettä. Gaia ei liittynyt niihin. Ei vielä.

Nimi: IceWolf

06.03.2018 18:59
Tsukikage


onnituin tekeman haavan suden oikeaan korvaan. Hän heitti minut itsi ja laskeuduin vähän matkan päähän jaloilleni. Tämä kirosi että saisin maksa siitöä hengilläni. Nulaisen huuliani verestä ja naurahdan.
"Jos joku henkensa he ittää tänään se olet sinä... " murahdan pilkallisesti. Samalla uros hyökkää ja onnistuu iskemään kipeän haavan oikeean etuseeni. Murahdan vihasesti. Kipu vihlasee, mutta en anna se hsitata. Syöksähän vihasena urosta kohti, urittäen viltöää hampallani tämän vasempaan kylkeen haavat. Jarrutan ja käännyn sutta kohti muristen. *Toivottavasti osuin... * ajattelen ja nuolasen huulian


Lydia

Nuori uros kuolee ja tunnen kuinka joku hyökkää kimppuuni. Kännyyn ja puraisen tätä kaulaan. Kippuuni hyökännyt susi murahtaa ja puree minua korvaani. Onnistun irroittamaan tämän korvastani ja saan se kainettua selälleen. Susi pääsee ylös ja hyökkää minusa kohti. Väistän ja nappaan tämän kalasta kiinni. Juuri sillä hetkellä joku heittää kuoleen laumalasemme eteeni ja otteeni irtoaa. Susi käyttää tilanteen hyväksi ja psinaa minut maahan purren kurkustsni.

Nimi: Meikäläinen

05.03.2018 00:02
Kyoshiro

Nyökkäilen.
"Mitenhän Tesshinillä sun muilla menee?" kysyn yllättäen. "Ja milloinkohan Gin aikoo jatkaa?"
Syön linnun loppuun, ja pureskelen vielä pari luuta, ennenkuin vaihdan asentoa. Katsahdan pikaisesti taivaalle.
"Onhan se itsestäänselvyys, että he voittavat", sanoin viitaten Tesshiniin ja kumppaneihin, "mutta luulen että siinäkin menetämme koiria. Toivottavasti emme montaa. Haluaisin kyllä olla mukana nyrjäyttelemässä niiden niskoja..."
Minua jännittää, kuinka varmaan tällä hetkellä käytävä kamppailu sujuu, mutta sitä ei varmaan huomaa kuin pienenä ärtymyksenä.

Nimi: Ginweed95

03.03.2018 10:04
White Tiger

Uros jonka kimppuun olin yrittänyt hyökätä, ehti väistää hieman joten en saanut iskuuni täyttä tehoa ja sain viillettyä tälle vain pinta haavoja.
"Olitkin vikkelempi kuin luulin", naurahdan ja lipaisen huuliani jotka ovat hieman veressä. Koitan tasata nopeasti hengitykseni jotta pääsisin uuteen iskuun samantien, mutta yhtäkkiä tumma uros hyökkääkin ja teen nopean liikkeen väistääkseni tätä. Kuitenkin juuri siinä missä seisoin, oli tassujeni alla jäätä, enkä saanut väistetyksi tämän hyökkäystä.
"Perhana sentään", murahdan kun uros ottaa kiinni korvastani. Mieleni olisi tehnyt vinkaista, mutta minun olin pidäteltävä kipuni tuskaa. Korva on nimittäin erittäin herkkä paikka niin susille, koirille kuin muillekkin eläimille. Repäisen itseni irti ja tajuan vasta sitten että ei mennyt ihan nappiin tämä idea, koska nyt korvaani jomotti ja siihen oli tullut vielä pahempi haava kun olin repäissyt sen pois. Veri tippui oikealta (?) puoleltani hitaasti, mutta en antanut sen häiritä.
"Tuosta sinä saat maksaa hengelläsi", uhittelen urokselle muristen ja loikkaan tätä kohti yrittäen iskeä tämän oikeaan etujalkaan. Jos osun, otan hyvän otteen ja heitän uroksen vieressä olevaa kiveä päin ja siirryn hieman sivumpaan. Jos en, yritän samaa vasempaan etutassuun ja jos sekin epäonnistuu. Siirryn sivummalle murisemaan.

Akame

Kyoshiro tuhahtaa ja vastaa minulle muristen, en. Hän ei siis pelkää mitään. Meinaan sanoa urokselle, että kyllä kaikki nyt jotain pelkäävät, mutta en usko sen jatkavan keskusteluamme eteenpäin joten nyökkään, pidän kuononi kiinni ja jatkan fasaanin syömistä. Kyoshiro kertoo siitä miten on kokenut jo kymmenen vuoden edestä vaikka on niin nuori ja tämän jälkeen kysyy pelkäänkö minä mitään tai ketään ja lisää vielä, että häntä jännittää taistelun lopputuloksen puolesta.
"Niin, minä olen elänyt ja kokenut yli kymmenen vuoden edestä reippaasti, lähempänä ollaan kahtakymmentä kuin kymmentä vuotta ja silti minäkin pelkään menettämistä ja luopumista koska niihin asioihin ei ikinä totu. Joskus kauan sitten kun iga ja koga vielä taistelivat keskenään, tein raskaan päätöksen ja vein kuusi omaa pentuani ihmisten hoiviin koska en halunnut kasvattaa heistä ninjakoiria. Sitä ennen laitoin pennut vannomaan valan, jonka mukaan he ja heidän jälkeläisensä eivät saisi koskaan palata Igaan ninjakoiriksi, koska halusin lopettaa sodan Igan ja Kogan välillä. Olisin tietenkin kovasti halunnut että pennut olisivat varttuneet ja kasvaneet vierelläni, mutta näin oli heidän kannaltaan parempi", kerron Kyoshirolle ja käännän katseeni hetkeksi sivumpaan ja sitten takaisin kishuun.
"Ja mitä noihin saastoihin tulee, ne eivät tätä paratiisia meiltä vie! En halua edes ajatella millainen helvetti tämä paikka olisi jos nuo pääsisivät valtaan", sanon kauhistellen Kyoshiron kysymystä.

Nimi: pixeli

01.03.2018 16:59
Toshimitsu

Käytin kaiken lihasvoimani pitämään sutta paikoillaan Tesshinin tehdessä viimeistä iskua sudelle. Käytin raivoa voimana, kun mimusta alkoi tuntua jo heikolta. Kuulin uroksen sanat ja pian susi valahti veltoksi hampaissani ja päästin irti. Vedin henkeä ja palauttelin voimiani. Katsoin kuollutta sutta ja nyökyttelin Tesshinin sanoille. En kuitenkaan ollut yhtään varma, kuinka monen suden hengen päättäisin tänään vai pääsisinkö itse omasta hengestäni.
"Niin on, jotenka en onneksi saanut kauhean pahoja haavoja" sanahdin ja nuolin muutamia mihin ylsin.
"Saitko sinä?" Kysyin ja nostin katseeni Tesshiniin. Ravistelin turkkini.
"Mitenköhän muilla menee" sanahdin ja katselin ympärilleni taistelukentällä.


Hyoma

Seisoskelin White Tigerin kanssa sivummalla seuraamassa taistelua. Päässäni pyöri kaikenlaista ja seurasin kiivaasti taistelumenestystä. Havahdun White Tigerin sanoihin.
"Hyvä idea. Saadaanpahan rakit nopeammin pois päiviltä" naurahdin ja menin tavoittelemaan erästä koiraa, joka oli juuri lennähtänyt sivummalle jonkun suden toimesta.
"Sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Kuolla tai....kuolla" naurahdin ilkeästi ja syöksähdin koiran kimppuun. Siitä alkoikin kunnon taistelu. Koira oli minua hieman pienempi, jotenka minun oli käytettävä jotain muuta etuani voittaakseni sen. Sivusilmälläni näin White tigerin kananhelttakoiran kanssa. Keskittymiseni herpaantui ja koira pääsi niskaani. Ärähdin raivoisasti ja heittäydin äkkisesti selälleni ja sain heitettyä hurtan kimpustani. Nappasin sen nilkasta kiinni ja saatuani sen rammaksi katselin virnuillen koiran kitumista. Torjuin muutaman hyökkäyksen, kunnes kaadoin hurtan maahan ja sitten nappasin sen niskasta kiinni. Tunsin kivun omassa niskassani ja muutaman veripisaran näin tippuvan tassuilleni. Vimmastuneena nostin koiran ylös ja pyöritin sitä ilmassa. Vauhdin ollessa tarpeeksi kova sinkosin rakin erään toisen koiran kylkeen ja kaaduin sitten itse maahan. Hetke kuluttua nousin ylös ja näin uhrini vielä maassa, mutta elossa. Harppasin sen luo.
"Parempi sinun on kuolla nyt. Eihän sinusta olisi apua jatkossa laumallesi" naurahdin käheästi ja purin hampaani sen kurkkuun. Rakki nytkähteli ja sitten kylmettyi. Sinkosin nyt ruumiin uudelleen saadakseni erään koiran sekoamaan hyökkäyksessään ja jäämään suden alle.

Nimi: Meikäläinen

23.02.2018 22:42
Kyoshiro

Kuuntelen vaiti, mitä Akame vastaa, repiessäni samalla fasaanin sulkia. Nyökkään hänen sanoilleen. Sitten tuhahdan vähän halveksuvasti, en valkealle koiralle tai tämän sanoille, vaan sille että hän oli kysynyt niin yllättävän kysymyksen.
"En", murahdan ajattelematta asiaa, ja naurahdan hymähtäen. Hymy ei, kuten ulkonäköä, ulottunut paljoa silmiin. "Kyllä meikäläinen, joka on elänyt jo kymmenen vuotta, osaa olla pelkäämättä", vastaan virnistäen. "Kymmenen vuotta puolessa vuodessa, katsos", jatkan vanhaa juttua. Mutta ihan tottahan se oli; olin nähnyt enemmän elämää kuin monet muut ikäiseni. Sitten käännän katseeni Akameen, nuolaisen pikaisesti huuliani ja kysyn:
"Pelkäätkö sinä, Akame, mitään tai ketään?... ja hyvä on, ihan pakko myöntää, että minuakin jännittää, muttei elämäni puolesta. Vaan lopputuloksen puolesta: ne iilimadot eivät saatana tätä paikkaa valloita!" kiroan vähän huonotapaisesti, mutta vereni kuohui äkäisyydestä; mitä kävisi jos pahin tapahtuisi, ja vuorilinna menetettäisiin? Mitä tapahtuisi paratiisille? Ei hajuakaan. Sen päätin sanoa ääneenkin:
"Jos sudet voittaisivat ihmeen kaupalla, mitä luulet että tapahtuisi?" käännän katseeni lintuun ja repäisen siitä tukon sulkia, joiden mukana irtoaa lihaakin, ja alan repiä sitä, enemmän tai vähemmän siististi.

Nimi: IceWolf

23.02.2018 19:28
Tsukikage


Kuulen jokut tulevan taakseni ja murisevan minulle. Tämä vakuuttaa että äskeinebn susi tulisi olemaan viimeinen susi jonka tapan.
"enpä ole asiasta varma... " murisen hiljaa. Käännymn ja katson tuliaa tuimasti. Hän kertoo olivansa White Tiger ja että on viimeinen elävä olento jonka tulen näkemään. Tuhahdan hiukan ja katsahdan urosta kysyvästi. *taitaa kuvitella itsestään liikoja* tuumin. samalla tämä loikkaa minua kohti ja uritän väisttää. Reaktioni tulee vähän liian myöhään ja uros onnistuu viiltämään kevyen pintahaavan. *onneksi kerkesi västää jotenkin, tuo susi ei olekkaan mikään heikko.* ajattelen. Kipu tunruu hetken pistävältä mutta häviää sitten. Murahdan ja katson tätä hetkenajan silmiin. Loikkaabn sitten raivokkaasti kohti White Tigeriaa yritän iskeä hampaani tämän korvaan.

Nimi: Ginweed95

23.02.2018 19:07
Tesshin

Toshimitsu sai pysyvän otteen ainakin toistaiseksi. Uros käski minua kiirehtimään kuitenkin koska susi rimpuili niin kovasti.
"Ikävää etten saa nauttia tästä tämän kauempaa", tokaisen tyytymättömänä ja puren niin kovaa kuin pystyn suden kaulaan niin että saan katkaistua valtimot tämän kaulasta ja tämä kuolee nopeasti veren hukkaan. Nostan pääni ja sylkäisen veret suustani pois ja katson vielä kuollutta sutta.
"Mukavaa matkaa helvettiin, olit hyvä taistelija mutta olisi kannattanut valita joku muu kuin pahuudenpolku", sanon ja käännän sitten katseeni Toshimitsuun. Horjahdan, mutta pääsen takaisin tukevasti seisomaan. *Miten jaksan taistella vielä monta sutta vastaan jos yksikin susi saa minut näin hajalle? Nämä sudet ovat ainutlaatuisia*, mietin ja katson Toshimitsua.
"Meillä on vielä paljon töitä edessä että saadaan nämä roskat siivotuksi. Saitko pahoja haavoja?" kysyn ja tarkkailen Toshimitsua.

White Tiger

Taistelun edetessä reipasta tempoa, olin ollut vain ja katsellut muiden taistelua sivusta. Tylsistyin ja päätin itsekkin ryhtyä taistelemaan. Katsoin Hyomaa tokaisten "ehkä meidänkin pitäisi taistella tai Gaia repii päämme irti kun vain laiskottelemme. Minä hoitelen tuon yhden kananheltan tuolta, nuo kaikki kolme kanahelttaista ninjakoiraa ärsyttävät minua", sanon murahtaen ja loikkaan yhden kogakoiran (Tsukikagen) luokse.
"Se olikin viimeinen susi jonka sinä tapat", sanon muristen kun huomaan että tämä on juuri tappanut yhden alaisemme.
"Pistä minun kasvot muistiisi, olen White Tiger. Viimeinen elävä olento jonka tulet näkemään ennen kuolemaasi", uhittelen kogakoiralle muristen ja loikkaan kohti tätä yrittäen tehdä pitkän viillon hampaillani tämän kylkeen.
Onnistun tai en niin menen sivumpaan hieman läähättäen ja odotan tuon seuraavaa liikettä.

Nimi: Ginweed95

23.02.2018 18:23
Akame

Kyoshiro saapuu luokseni haukahdellen kun hoputtelin malttamattomana tätä syömään kanssani. Kun olen jakanut saaliseläimen puoliksi, alan syömään omaa osuuttani. Juuri kun olen aloittanut syömisen, Kyoshiro puhuu siitä kun kaikki ovat hermostuneita. Nostan katseeni ylös ja syön suuni tyhjäksi, lipaisten lopuksi huuliani.
"Kaikki ovat kyllä hermostuneita, en oikein tiedä, ehkä ylipäällikkökin on hieman hermostunut mutta hän ei vain näytä sitä tietenkään alaisilleen, koska silloin kaikki olisivat entistä hermostuneempia. Ja ylipäällikkö on sanonut joskus minulle, että menettämistä hän pelkää ja siihen ei ikinä totu. Ei hän taisteluita pelkää, mutta menettäminen on hänelle ainakin suuri pelko. Johtuu varmasti ainakin siitä miten monta ystävää hänen vierellään on kaatunut ja hänen oma isänsä. Niin ja silloin kun olin Johnin ja ylipäällikön kanssa reissussa, Sakura, Ginin puoliso kuoli sillä välin ", vastaan Kyoshirolle mietiskellen.
"Entä, pelkäätkö sinä, Kyoshiro jotain?", jatkan keskustelua nuoren kishun kanssa, syöden samalla herkullista fasaania.

 

©2018 GingaWorld - suntuubi.com